III Kohtaaminen

 

Kolmas tapaamisemme järjestettiin Lappeenrannan Upseerikerholla 20.1.2015. Päivän puhujana toimi Karl-Erik Michelsen.

Kaikki alkaa olla avointa nykyään. Kaikkea arvioidaan, palautetta saadaan kaikesta ja kaikilta. Emme ole suljetussa maailmassa missä voisimme toimia hullulla tavalla. Kuka päättää mistäkin ja kenellä on sanavalta? Onko päättämässä hoitaja, asukas vai omainen? Vai kaikki? Pääsääntöisesti asiat ratkeavat avoimuudella. Vaatii suurta uskallusta istua alas ja käydä ratkaisemaan. Mitkä ovat arvot ja keinot?

Arvotamme asiat nurinkurisella tavalla. Työläs ylisuorittajan ratkaisu voi olla korkealle arvotettu, mutta laiskan helppo idea voidaan lytätä. Ei hyväksytä, että näin asiat on, vaan tartutaan ja tehdään asioille jotain. Syyksi tekemättömyydelle ei riitä, että ei ole rahaa tai resursseja. Joskus rahaa oli ja silloin on tehty nykyiset prosessit. Ja ne eivät toimi kuten pitäisi, vaikka onkin tehty suurempien resurssien kanssa. Alhaalta ylöspäin lähtevä innovointi on monta kertaa tehokkaampaa kuin ylhäältä alas johdettu.

Jos innovaatiosi ei nosta vastarintaa, se ei ole riittävän radikaali! Innovaatioista pitää voida keskustella molemmin puolin. Myös negatiiviset mielipiteet pitää osoittaa, mutta ne on aina perusteltava!

Innovaatio on oivaltamista ja havainnointia. Mielen on oltava auki ja on ymmärrettävä mitä ympärillämme tapahtuu? Harvoin palataan entiseen toimintatapaan uuden oivaltamisen jälkeen. Suuret säästöt rahassa, ajassa ja toiminnan tehokkuudessa piilevät juuri vanhasta ja turhasta pois oppimisessa.

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Käytä oma asiantuntemuksesi omaan osa-alueeseesi ja ulkoista muu!

 

Miksi- kysymys on tärkeä, koska sen perusteella löydämme motiivit.

Katsokaa omia töitänne ja miettikää liittyykö niihin yhtään miksi- kysymyksiä?

Keskeistä on avoimuus. Edelleen vaikea ymmärtää monessa paikassa. Kaikki tieto niin paljon kuin mahdollista on pidettävä avoimena. Mitä aiotaan tehdä ja mitä tullaan tekemään on oltava kaikkien tiedossa. Monenlaiset mielipiteet otettava huomioon ja toimittava avoimesti ja yhteistyössä.

Strategia määrittää millä tavoin asioita ratkaistaan. Helpottaa innovointia, koska määrittää raamit miten toimitaan. Opimme, että tietyn tyyppisissä asioissa toimimme tietyllä tavalla.

Strategian kautta syntyy identiteetti joka määrittää koko toimintaamme. Tämän identiteetin perusteella voimme tehdä rekrytoinnit ja määrätä palvelumme suunnan.

Miten XYZ- sukupolven ihmiset arvottavat hyvän työpaikan? Alaisten kohtelu, työn merkityksellisyys, lomat, vaikuttavuus ja viihtyvyys ovat nousseet rahan ja etujen edelle. Tekemisen merkitys noussut kaiken muun edelle. Merkityksen tuominen jokaiseen työtehtävään on elämyksellisyyden ja merkityksen lisäämistä. Merkitys syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.

Ihannetapauksessa työtä tehdään intohimosta. Onko työssä tai siihen suhtautumisessa jotain vialla, jos työlle on haettava vastapainoa vapaa-ajalla? Voiko työ olla kiinteä osa elämää siten, että emme ajattele aina olevamme joko töissä tai vapaa-ajalla.

Emme tiedä missä kohdassa kolmiota innovaatio syntyy. Toiset ovat vahvasti sitä mieltä, että keksitään asia ja keksitään ratkaisu ja siitä syntyy innovaatio. Yhteiskunta on järjestäytynyt sen mukaan, että innovaatiot perustuu asiajohtamiseen. Suurin osa merkittävistä innovaatioista löytyy ihmisten välisessa kanssakäymisessä. Monesti myös verkostoissa.