X Kohtaaminen




Kehittäjän asema organisaatiossa on muuttunut. Kaikki käy isoa pohdintaa miten saadaan kehittämisen kulttuuri organisaatioon. Kyse on valtavan isosta asenteellisesta muutoksesta koko yhteiskunnassa. Kuusamon järvikalatutkimuksessa luotiin tutkimuksen ympärille vuorovaikutuksen kenttä. Kyse on eri tavalla tekemisestä vanhan asian ympärillä. Tällä hetkellä kaikki ovat kiinnostuneita Kuusamon järvikalatutkimuksen mallista. Moni haluaa kopioida tämän mallin, mutta kun kyseessä ei ole tuote tai palvelu, se ei ole helposti kopioitavissa.



Kyse on asenteesta. Heitämme kiven ja aallot tekevät vaikutuksen. Tuote ei siis ole kivi, vaan juuri ne syntyneet aallot.

Samanlainen asia on tapahtunut Diakoniasäätiö Foibessa, jossa sadasta työntekijästä 60 on tuotekehittäjiä. Vaikka toiminta ei olekkaan systemaattista, muutos tapahtuu ajattelussa. Jo nyt kaikilla tehostetun palveluasumisen asukkailla on oma tabletti käytössään ja esim. FoibeTV on työn alla.
Aiemmin olemme ajatelleet tehokkuutta ja sitä miten saamme kivet vietyä järveen kaikista tehokkaimmin. Nykyään tämä ei enää riitä. Ajatusmalli on muuttunut kivien määrän laskemisesta aaltojen vaikutusten arviointiin.

Kehittäjän mieleen kuuluu oman toimintatavan mukauttaminen asiakkaiden tarpeisiin. Yhteen totuttuun malliin jämähtäminen ei mahdollista joustavuutta ja liikkuvuutta muuttuvissa tilanteissa.

Kehttäjän mieleen kuuluu myös ymmärtää asiakasta ja ymmärtää mikä hänelle on parasta. Ainoastaan asiakkaan tarpeen tyydyttäminen ei riitä. On tarjottava jotain vielä enemmän. Asiakashyödyn maksimointia.

Kehittäjän mielellä varustettu organisaatio lähtee korjaamaan virhettä ja etsii hyvää yhteistä toimintamallia esim. reklamaatiotilanteessa. Vanhassa maailmassa tutkittiin ensin kuka on syyllinen ja pyrittiin todistamaan, että virhettä ei ole tehty ja asiakas on väärässä. Tämä ei kuitenkaan johda mihinkään kunnolliseen lopputulokseen.

Suuri kulttuurillinen muutos vaatii vahvaa kehittäjän mieltä edetäkseen oikeaan suuntaan. Osaamisen kehittäminen on yhteisön ominaisuus yhä enemmän. Kaikki kouluttautuminen ja tekeminen on rakennettava saman ideologian varaan. Ei rakenneta mitään vanhan rakenteellisen maailman malliin.



Työstä syrjäytyminen työssä lisääntyy. Esim. 30 vuotta kaupingintalolla sihteerinä ollut ihminen jos jää työttömäksi, on hänellä hyvin haasteellinen tehtävä työllistymisessä. Jos emme pidä ihmisten osaamisesta huolta työn ohessa, voimme ajautua hyvin ongelmalliseen tilanteeseen.

On pidettävä huoli, että oppiminen ei tapahtu vanhan "minä opetan sinua"- mallin mukaisesti, vaan erilaisia vuorovaikutuksen kenttiä luomalla. Turvallisuus ei tule siitä, että annamme ohjeita ja sääntöjä, vaan se syntyy luottamuksesta.
Kuntarakenteessa olemme historiallisessa paikassa. Kukaan Suomessa koskaan ei ole ollut tällaisessa tilanteessa. Muutos alkoi viime keväänä poliittisen kulttuurin muutoksena.


Koulutus ei enää takaa työpaikkoja samalla tavalla kuin ennen. Helsingin koulutetut työttömät kun laitetaan riviin, he ylettävät kilometrin välein seisoessa maapallon ympäri. Työttömien määrä kasvaa koko ajan kiihtyvällä tahdilla.


Jos päätämme, että alamme myydä kakkuja kauppakeskuksessa, tulee ensimmäisenä mieleen, että mitä lupia, kortteja ja muuta byrokratiaa liittyy kakkujen myyntiin. Silti meillä ei ole mitään ongelmaa ajaa ylinopeutta. Jos ajattelemme kakkujen myynnin riskejä ja ylinopeuden ajamisen riskejä toteamme, että ylinopeuden riski on huomattavasti suurempi kuin kakkujen myymisen. Miksi siis toiminne näin? Miksi noudatamme joitakin sääntöjä sokeasti? Miksi riskienhallinta on tälläistä? Keksimme riskejä, jotta voisimme perustella itsellemme miksi meidän tarvitsisi tehdä jotain asiaa eri tavalla. Tarvitsemme luovaa tuhoa uudistuaksemme.

Luovaa tuhoa tarvitsemme selvitäksemme yhteiskunnan muutoksesta. Matalan jalostusasteen työstä siirrytään korkean jalostusasteen työhön. Kaikki asiat mitä voidaan ohjeistaa, voidaan myös automatisoida. Robotisaatiolla ei tarkoiteta, että kömpelö robotti hoitaisi vanhusta, vaan ideana on, että robotti tekee työtä joka vapauttaa vanhusten hoitajan aikaa korkeamman tuottavuusasteen työhön.

Luovassa tuhossa tuhotaan olemassa olevia vanhoja pinttyneitä rakenteita ja synnytetään uutta työtä josta on eniten hyötyä asiakkaalle.

Yrittäjyysaste on alhainen, mutta uusi työ syntyy lähdes kokonaan yrittäjyyteen ja pieniin yrityksiin. Asiantuntijaorganisaatioiden työntekijöille pitäisi sivutoimiluvan sijaan asettaa sivutoimivelvollisuus. Ammattitaitoa myydessä myös muualle, ammattitaito kehittyy huomattavasti paremmaksi. Yrittäjyys voi olla tapa organisoida työtä uudestaan. Meillä tulee olemaan ihmisiä jotka myy sijaisuuksia. Ei vuokratyövoimaa, vaan he myyvät ammattitaitoa oman yrityksensä kautta. 

Työnteon malli ja työelämä muuttuu. Yrityksissä esim. sunnuntailisien maksu on monesti pois käytöstä tai niitä ei makseta. Työtä tehdään silloin kun siitä on asiakkaille eniten hyötyä. Luotto työntekijään ja tarkoituksenmukaisuuden hakeminen vaatii joskus sääntöjen venyttämistä ja uudenlaista ajattelutapaa.



Kaupan alalla tavara on liikkeessä koko ajan. Sesonkituotteille on välivarastoja, mutta muuten kaikki perustuu tavaran nopeaan liikkuvuuteen. Zalando on syönyt toimintamallillaan paikallisten "Kenkämonosten" leipää. Yksilöllistä palvelua haluavat kääntyvät esim. Kenkäpaja Pihkan kaltaisille yrityksille joissa voidaan yksilöidä tuotteita jokaiselle omien tarpeiden mukaisesti.

Nettikaupan käyttö lisääntyy jatkuvasti ihan kaikkien ikäryhmien kohdalla. Esim. 75-vuotias yksin asuva nainen tilaa autonrenkaat Saksasta Taivalkoskelle. Tämä antaa mielettömän määrän mahdollisuuksia asua ja toimia eri paikoissa, koska palveluiden ei tarvitse olla enää vieressä tai kivijalkamyymälöissä.




Wolt rikkoo koko ajattelumaailmaa. Ajattelemme, että ruoan kuljettaminen on hankalaa ja kallista. Wolt kuljettaa ainoastaan ruokaa, ei muuta. Tarjoaa uudenlaista palvelua alalle jota emme tienneet olevan kunnolla edes olemassa.

Painted by Cakes, Emma Iivanainen, kakkutaiteilija. Ei päivääkään koulutusta konditoria-alalle, mutta kakkujen teolla, bloggaamisella, valokuvaamisella ja näkyvyydellä voi nousta pinnalle ja saada itselleen ja osaamiselleen näkyvyyttä globaalisti.
Uutta työtä tullaan jakamaan niin, että meillä on mielenkiintoinen työtehtävä ja siitä on tämä osa jaettavissa tiettynä aikana. Työpanosta tarjoavat yritykset käyvät tekemässä tarjotut työt ja lähettävät laskun perään. Toimintamalli on eettinen, järkihintainen ja nopea.



Sijaisuuksien  järjestäminen organisaation sisäpuolella onnistuu avoimen digitaalisen maailman välineitä käyttäen huomattavasti nykyistä helpommin. Tarvittavat työtehtävät esim. Trelloon ja tauluun kutsutaan henkilöt jotka ovat kiinostuneita tekemään sijaisuuksia. Tehtävät voidaan poimia ja merkitä tehtäväksi niille ihmisille jotka ovat kiinnostuneita ilman kummempaa säätöä. 




On tulossa uusi työ, uuden työn käsite. Alustatalous. Globaali kilpailu tiivistyy ja paikallisuus häviää. Emme vielä tiedä mitä se tarkoittaa vanhuspalvelubisneksessä. Globaalin kilpailun tiivistyessä yhä useampi yritys joutuu mukautumaan eri tavalla. Vanhuspalveluissa monella yrityksella ainut rooli tässä kilpailussa on ollut tulla ostetuksi. Tällä hetkellä vanhuspalvelubisneksen voitoista vähintään puolet menee kansainvälisille yrityksille. Miten olemme se yritys joka toimii voittajana tässä kilpailussa?

Alustoja missä voidaan ratkaista erilaisia teknisiä, taloudellisia tai tieteellisiä ongelmia. Uhka ja mahdollisuus työelämälle.

Nyt työelämässä milleniaalien edustus on hyvin pieni, mutta suurten ikäluokkien eläköityessä työelämän sukupolvirakenteeseen tulee valtava muutos. Nyt työelämä on rakentunut vanhan maailman ajatusmallin mukaan. Rakenne on tehty siis suurten ikäluokkien mukaan ja vanhan maailman mallilla. Milleniaalien tulo työelämään tulee muuttamaan tämän rakenteen radikaalisti. Aiemmin rekrytointitilanteissa etsittiin Pertin tilalle uutta, samanlaista Perttiä. Tämä ei antanut minkäänlaisia mahdollisuuksia muutoksille organisaatiossa.

X-sukupolvi tietää työelämässä, että jotain pitäisi tehdä toisin, mutta he ovat niin kiinni rakenteissa, että eivät voi kunnolla tehdä muutoksia vanhempia sukupolvia vastaan. 

Y-sukupolvi on taas toisenlaista. Työllä on oltava suuri merkitys ja vaikuttavuus. Pitää olla erittäin suuri vapaus, on oltava kunnolliset työvälineet. Eivät pidä ohjeista ja ohjauksesta. Täysin erilainen tapa tehdä töitä. Multitaskaa koko ajan.

Jos päätetään pitää sirkusteemaiset juhlat, X-sukupolvi alkaa miettiä lupa-asioita kun taas Y-sukupolvi alkaa Googlata miten bileet järjestetään.

Suurten ikäluokkien eläköityessä X-sukupolti lähtee Y-sukupolven mukaan. Mitä nopeammin muutamme työelämän yhteisössämme Y-sukupolven tapojen mukaiseksi, sitä helpommin mukaudumme vääjäämättä tulevaan muutokseen.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti